Lumo tuntee kaupunkikodit ja tietää mikä niissä toimii. Lue ja viihdy!

Kaupunkitarinoita

Uusia ja uniikkeja Lumo-koteja

Lue koko juttu icon-read-more

Helsingissä vapautuu useita upeita kiinteistöjä uuteen käyttöön, kun Metropolia Ammattikorkeakoulu muuttaa uusiin tiloihin. Osa rakennuksista on historiallisesti arvokkaita ja kaupunkilaisille tuttuja maamerkkejä. Kojamon haltuunsa hankkimiin tiloihin rakennetaan pääosin uusia uniikkeja Lumo-koteja.

Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus ja sen komea fasadi vangitsee kulkijoiden huomion Hietalahdentorin laidalla Helsingissä. 140 vuotta vanha rakennus on vaikuttava myös sisältä. Avara ala-aula, jykevä kiviportaikko ja holvikaariset käytävät henkivät historiaa.

Arvorakennuksen historiassa kääntyy nyt uusi lehti, kun siellä toiminut Metropolia Ammattikorkeakoulu muuttaa uusiin tiloihin. Kiinteistö siirtyi syksyllä 2017 Kojamon omistukseen yhdessä viiden muun ammattikorkeakoulun käyttämän kiinteistön kanssa.

– Tavoitteemme on muuttaa Metropolian kiinteistöt asumiseen sopiviksi Lumo-kodeiksi. Toki muitakin vaihtoehtoja tutkitaan, Kojamon hankejohtaja Heikki Hirvonen sanoo.

Arkkitehdeilla haasteita

Vuoden 2018 aikana Kojamo on kartoittanut Metropolia-kiinteistöjen teknisiä ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta asumiseen.

– Helsingin keskustassa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat kiinteistöt ovat todella mielenkiintoinen kokonaisuus. Niissä on upeita mahdollisuuksia ainutlaatuisiin asuntoratkaisuihin ja kaupunkiasumisen kehittämiseen, Hirvonen sanoo.

Joukossa on myös historiallisia arvokiinteistöjä, joiden remontointi uuteen käyttöön on aina haasteellista. Rakennustekniset vaatimukset ovat nykyisin täysin toiset kuin esimerkiksi sata vuotta sitten.

Hyvä esimerkki ovat Teknillisen korkeakoulun vanha päärakennus ja sen välipohjat, jotka on tehty puusta. Betonia alettiin käyttää rakentamisessa vasta 1800-luvun lopulla.

Myös paloturvallisuutta ja poistumisteitä koskevat määräykset ovat tiukentuneet. Esteettömyyskin on haaste: vanhoja rakennuksia ei aikanaan suunniteltu niin, että niissä pääsisi liikkumaan sujuvasti esimerkiksi pyörätuolilla. Kynnyksiä ja rappuja on paljon, ja ramppien tai tilavien hissien sijoittaminen vanhaan taloon vaatii osaavaa suunnittelua.

– Toisaalta vanhaa arkkitehtuuria on kunnioitettava ja hyödynnettävä täysimääräisesti. Samalla on kuitenkin luotava ratkaisuja, joilla olemassa olevat tilat saadaan soveltumaan uuteen käyttötarkoitukseen parhaalla mahdollisella tavalla, Hirvonen pohtii.

Koulurakennusten muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää myös kylpyhuoneiden ja muiden märkätilojen rakentamista. Isoja ratkaistavia asioita ovat lisäksi ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvät asiat.

Oman haasteensa tuovat keskusta-alueen ahtaat tontit. Esimerkiksi Metropolian Hietalahden kiinteistöjen pihoilta ei löydy riittävästi nykyvaatimusten edellyttämiä huolto- tai pysäköintitiloja.

– Autohallien rakentaminen maan alle on kallista. Tutkimme erilaisia vaihtoehtoja pysäköinnin ja huollon ratkaisemiseksi, Hirvonen kertoo.

Tuleeko Hietalahteen hotelli?

Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen käyttötarkoitus on vielä avoin. Vahvin vaihtoehto tällä hetkellä on kiinteistön muuttaminen luksushotelliksi.

– Toivomme, että maailman huippuluokan hotellibrändit innostuvat tsaarin ajan henkeä huokuvasta rakennuksesta. Uusi viiden tähden hotelli olisi erinomainen lisä koko Helsingin vetovoimaisuudelle, Hirvonen arvioi.

Ainakin rakennus on kiehtonut ulkomaisia elokuvantekijöitä: 1980-luvulla se esitti Gorgin puisto -elokuvassa Moskovan pääpoliisiasemaa ja Valkeat yöt -elokuvassa pietarilaista balettikoulua.

Myöskään niin sanottujen Hietalahden vanhojen koulukorttelien tulevaisuus ei ole vielä täysin lukkoon lyöty. Hirvosen mukaan yhtenä vaihtoehtona on niin sanottu hybridikortteli, johon tulee vuokra-asuntojen ohella liike- ja työtiloja.

– Siellä jokainen vanha rakennus on uniikki, mikä tarkoittaa, että myös tulevat Lumo-kodit olisivat uniikkeja.

Kojamon hankkimat Metropolia-kiinteistöt

  • Abrahaminkatu 1–5 (Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus) ja
    Bulevardi 31/Lönnrotinkatu 34 (piharakennukset Uusi Kemia ja Vanha Kemia)
  • Albertinkatu 40–42 (sähkölaboratorio) ja Eerikinkatu 34–38 (konelaboratorio)
  • Onnentie 18 (entinen Käpylän yhteiskoulu)
  • Sofianlehdonkatu 5 (Kätilöopiston sairaanhoito-oppilaitos, C-siipi)
  • Tukholmankatu 10 (entinen sairaanhoitajataropisto)
  • Agricolankatu 1–3 (entinen teollisuuskoulu)

Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus

  • Osoite: Abrahaminkatu 1–5 Hietalahdentorin varrella.
  • Valmistui 1878, arkkitehti F.A. Sjöström.
  • Sivurakennukset rakennettiin 1905, arkkitehti Gustav Nyström.
  • Rakennusta korotettiin kahdella kerroksella 1928, arkkitehti Armas Lindgren.
  • Vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa 1939.
  • Rakennuksessa ovat toimineet mm. Polyteknillinen koulu, Teknillinen korkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.

 

Takaisin ylös

Lähetä juttu itsellesi sähköpostiin, niin se pysyy muistissa ja voit palata siihen paremmalla ajalla.

Muistutuksen lähettäessäsi hyväksyt, että sähköpostiosoitteesi tallennetaan Kojamo Oyj:n tietokantaan. Osoitetta käytetään ainoastaan sähköpostimuistutusten lähettämiseen. Lisää tietoa henkilötietojesi käytöstä VVO-konsernissa saat täältä.