Funkkistalo Malmin Tilketorilla Helsingissä. Lumo.
Kaupunkitarinoita

Lumo-funkkistalo kertoo tehdasalueen historiasta

Lue koko juttuicon-read-more
Sulje artikkeli

Ylä-Malmin Tilketori oli aikoinaan Helsingin vilkkaimpia teollisuusalueita. Jäljelle jäi funkkisajan konttorirakennus, jossa on nykyisin tyylikkäitä Lumo-koteja.

Matalien kerrostalojen reunustama Tilketori on rauhallinen aukio, josta on vain parin minuutin kävelymatka Malmin asemalle ja lähiseudun kaikkiin palveluihin.

Talvi-iltapäivänä torilla näkee kotiin palaavia reppuselkäisiä koululaisia, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten täällä liikkui aivan toisenlaista väkeä.

Vanhassa tehdasrakennuksessa on nyt Lumo-koteja
Vanhassa tehdasrakennuksessa on nyt Lumo-koteja

Yli 70 vuoden ajan Tilketorin ympäristö oli pääkaupungin vilkkaimpia tehdasalueita. Se tunnettiin etenkin erilaisten maanviljelyskoneiden valmistuksesta.

Teollisesta historiasta muistuttaa edelleen torin reunalla seisova komea funkkisrakennus, joka oli Maanviljelyskonetehdas Oy:n (MKT) konttori- ja varastorakennus. Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1938.

Näissä Lumo-taloissa Helsingin Malmilla valmistettiin aikoinaan maataloustyökoneita.
Näissä Lumo-taloissa Helsingin Malmilla valmistettiin aikoinaan maataloustyökoneita.

Kaksiosaisen kiinteistön toisessa osassa on kolme ja toisessa neljä kerrosta. Kolmannessa kerroksessa toimivat tehtaan johto ja hallinto. Tuotannon monipuolisuudesta kertoo, että ylimmässä kerroksessa laitettiin kasaan Kaiser-televisioita, joiden puiset kuoret valmistettiin tehtaalla.

Tänään näissä tiloissa asuu Lumo-kotien asukkaita, sillä vuosituhannen vaihteessa kiinteistö kunnostettiin ja muutettiin asuinkäyttöön. Konttorirakennukseen tehtiin 21 viihtyisää asuntoa. Alakerrasta löytyvät asukkaiden yhteiskäytössä olevat pesutupa ja kerhotila.

Nykyisellä Lumo-kotien asuinalueella ahkeroi satoja työntekijöitä

Tilketorin – tai aiemmin Kuralana – tunnetun alueen teollinen historia käynnistyi Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918. Asialla oli maataloustarvikekauppa Hankkija, jonka juuret olivat syvällä suomalaisessa osuustoimintaliikkeessä.

Seuraavina vuosina tuotanto laajeni nopeasti, ja MKT:n tehtaasta kasvoi aikansa suurin maatalouskoneiden valmistaja.

1970-luvulla Malmin Tilketorin tehdasrakennuksessa työskenteli peräti 500 työntekijää.
1970-luvulla Malmin Tilketorin tehdasrakennuksessa työskenteli peräti 500 työntekijää.

Yli sata metriä pitkä tehdassali sijaitsi kiinni konttorirakennuksessa. Ympärille nousi myös muita tuotantotiloja, joissa ahkeroi sorvaajia, peltiseppiä ja asentajia. Heidän käsissään syntyi puimakoneita, myllylaitteita, meijerikoneita ja muita agraari-Suomen tarvitsemia laitteita.

Seitsemän hehtaarin tehdasalueelle mahtui myös oma ammattikoulu. Yrityksen oli koulutettava itse metallialan osaajat, sillä ammatillinen koulutus oli vielä tuolloin lapsen kengissä.

Kurala oli tyypillinen tehdasyhteisö, jonka elämänrytmin määritteli tehtaan pilli. Henkilökuntaa varten oli ruokala ja terveysasema. Lähistölle oli rakennettu myös työsuhdeasuntoja.

MKT:n tehtaan lisäksi Ylä-Malmilla oli paljon muutakin yritystoimintaa. Siellä sijaitsivat muun muassa Hankkijan varasto, Kuusakosken metallisulatto ja Riihimäen lautatarha.

Alueelle kulki Malmin asemalta jopa rautatie, joka helpotti tavaroiden kuljetusta.

2000-luvun alussa Tilketorin tehdasrakennusta alettiin muutta Lumo-kodeiksi.
2000-luvun alussa Tilketorin tehdasrakennusta alettiin muutta Lumo-kodeiksi.

Tulevaan Lumo-taloon ehdotettiin jopa sirkuskoulua

MKT:n tehtaassa valmistettiin aluksi enimmäkseen maataloustyökaluja. Ajan saatossa tuotannon painopiste siirtyi kuitenkin juuston valmistuksessa tarvittaviin laitteisiin. 1960-luvulla markkinat laajenivat, kun koneita alettiin viedä muuallekin Eurooppaan. Samalla tehtaan nimi muuttui MKT-tehtaat Oy:ksi.

1970-luvun lopulla MKT:n tehtaalla työskenteli noin 500 työntekijää. Aika oli kuitenkin ajanut auttamattomasti vanhan tehdasalueen ohi, ja vuonna 1989 tuotanto siirrettiin Järvenpäähän. Yritysjärjestelyjen myötä Malmin tehdasalue vaihtoi omistajaa ja päätyi lopulta kaupungin omistukseen.

1990-luvulla alueen kohtalosta virisi vilkas keskustelu. Lähiseudun asukkaat tekivät lukuisia aloitteita, joiden mukaan tyhjilleen jäänyt konttorirakennus muutettaisiin yhteisiksi kokoontumistiloiksi.

Sirkuskoulua ja päiväkotiakin taloon ehdotettiin. Rahoitusta ideoille ei kuitenkaan löytynyt.

Alueen tulevaisuudesta väiteltiin kaupunginvaltuustoa myöten. Osa paikallispoliitikoista oli sitä mieltä, että muiden tehdasrakennusten tavoin myös ränsistynyt pääkonttori olisi syytä jyrätä maan tasalle.

Onneksi vaaka kääntyi lopulta suojelun puolelle, onhan funkkisrakennus arvokas esimerkki 1930-luvun teollisuusarkkitehtuurista. Samalla päätettiin suojella myös 1930-luvulla rakennettu tehtaanjohtajan asunto sekä vanha paja, jossa on edelleen pienimuotoista teollista tuotantoa.

Talo remontoitiin Lumo-kodeiksi tarkoin sen henkeä vaalien.
Talo remontoitiin Lumo-kodeiksi tarkoin sen henkeä vaalien.

Kunnostus talon henkeä kunnioittaen

Tehdasalueen historian lehti kääntyi vuosituhannen vaihteessa, kun sitä alettiin muuttaa asuntoalueeksi. Kehitystyön veturiksi nousi nykyinen Kojamo, joka rakennutti 2000-luvun alussa vuokrakoteja Tilketoria ympäröiviin uudisrakennuksiin.

Kojamo sitoutui myös kunnostamaan kylmillään olleen ja graffitien peittämän vanhan konttorirakennuksen. Kiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön oli haastava tehtävä. Työ oli aloitettava perustusten uusimisesta, sillä talo oli rakennettu puupaalujen päälle. Remontti tehtiin tarkasti talon vanhaa henkeä kunnioittaen.

Malmin Tilketori 4:ssä on 21 viihtyisää Lumo-kotia.
Malmin Tilketori 4:ssä on 21 viihtyisää Lumo-kotia.

Tilketorin Lumo-kotien asukkaat voivat nyt tutustua asuinpaikkansa värikkääseen historiaan kerhohuoneessa, jonne tehtaan historiaa vaaliva MKT-Perinneyhdistys on kerännyt asiasta tietoa.

Yhdistyksen arkistosta on myös sisäänkäynnin porrasaulasta löytyvä ilmakuva, joka kertoo havainnollisesti tehdasalueen laajuudesta maineensa päivinä.

Entisten työntekijöiden perustama perinneyhdistys on tallentanut jo pitkään valokuvia ja aikalaismuistoja tehtaan toiminnasta. Keväällä yhdistys julkaisi vapaaehtoisvoimin tehdyn uuden historiikin. Teos on jatkoa ensimmäiselle historiikille, joka kattoi MKT-tehtaan ensimmäiset 50 vuotta.

Juttua varten on haastateltu MKT-Perinneyhdistys ry:n puheenjohtajaa Harry Suntioista. Lähteenä on käytetty myös perinneyhdistyksen historiikkia Suomalaisia maidonjalostuskoneita maailmalla, Helsingin Sanomien arkistoa ja Kansalaismuisti-projektin keräämiä artikkeleita Malmin historiasta.

Sulje artikkeli

Lähetä juttu itsellesi sähköpostiin, niin se pysyy muistissa ja voit palata siihen paremmalla ajalla.

Osoitettasi käytetään ainoastaan sähköpostiviestin lähettämiseen. Lue lisää tietoa henkilötietojesi käytöstä Kojamo-konsernissa täältä.