Kestikujan Lumo-kodissa osataan kestittää
Kurkistus kotiin

Kestikujan Lumo-kodissa osataan kestittää

Lue koko juttu icon-read-more

Mirja Mielonen on viihtynyt Helsingin Kestikujan Lumo-kodissaan 30 vuotta. Parasta on naapureiden kanssa syntynyt ystävyys ja yhteinen tekeminen – Mirja on mukana monessa ja kannustaa muitakin mukaan toimimaan yhdessä.

Mirja Mielonen järjestää mielellään erilaisia kekkereitä kotitalonsa asukkaille.
Mirja Mielonen järjestää mielellään erilaisia kekkereitä kotitalonsa asukkaille.

Mirja Mielonen on laittanut pöydän koreaksi ja kutsunut naapureitaan kylään. Ensimmäisenä ovelle ehtii Helena Nuora mukanaan laatikollinen suoraan Ranskasta lähetettyjä madeleine-leivoksia. Hetken päästä ilmestyy myös Eeva Ahtinen, joka tulee joogatunnilta.

Kaikki naiset asuvat Kestikujalla, Helsingin Veräjälaaksossa, yksi A-, toinen F- ja kolmas D-talossa. He ovat ystävystyneet vuosien varrella, sillä naapuruus on kestänyt pitkään. Mielonen muutti asuntoonsa 30 vuotta sitten, Nuora 17 vuotta sitten ja Ahtinen 15 vuotta sitten.

– Olen talon ainoa alkuasukas. 30 vuotta sitten muutin tähän silloin 12-vuotiaan poikani kanssa, kertoo Mielonen.

53-neliöinen, parvekkeellinen kaksio on ollut toimiva ja viihtyisä koti, ja sen piha ja talotoimikunta ovat tarjonneet tekemistä eläkepäivinäkin.

Koti on omannäköinen

Asunnossa näkyy Mielosen kiinnostus sisustamiseen: kauniisiin astioihin ja yhteen sopiviin väreihin. Vanhojen muistojen ja uusien hankintojen sekoitus on lämmin ja turvallisen kodikas. Makuuhuoneessa on valkoisen lisäksi sinistä ja ruskeaa, olohuoneessa harmaata ja punaista, ja kylpyhuoneessa tehostevärinä toimii lila.

– Pienelläkin rahalla saa ostettua vaikka kylpyhuoneeseen sopivan värisiä käsipyyhkeitä.

Rakkaimmiksi esineikseen Mielonen nimeää isänsä aikoinaan lastulevystä veistämät kolme olohuoneen seinällä roikkuvaa taulua. Oma ja sukulaisten kädentyö näkyy kodissa muutenkin. Eteisen peilin alla oleva suuri arkkupöytä on Mirjan veljen käsialaa.

– Se on tehty viidestä eri puulajista. Myös siskoni ovat kaikki sellaisia, että verhot ja muut tehdään aina itse, eikä hevillä osteta valmiina, Mielonen toteaa.

Keittiön astioista moni on hänen itse koristelemiaan: työvuosinaan Arabialla hän teki valmiista Arabian astioista persoonallisia siirtokuvien avulla. Myös olohuoneen tv-taso on itse maalattu.

Lumo-talon puutarhurit

Mielosta ja F-talossa asuvaa Nuoraa yhdistää kiinnostus puutarhatöihin. Molemmat viihtyvät omien talojensa etupihoilla sormet mullassa. Kukkapenkit ja pientareet pidetään siistinä omaksi ja muiden asukkaiden iloksi.

– Haravoin ja koristelen. Haen kiviä ja käpyjä metsästä. Luon viihtyvyyttä muille asukkaille, ja kyllä ne sitten työstä kiittelevätkin, Helena Nuora toteaa.

– Minäkin olen sen 30 vuotta pakertanut tuossa pihalla, Mielonen nauraa.

Hän selaa puhelintaan ja näyttää kesältä valokuvia, joissa talon edessä kukkii laatikoissa markettaa ja pikkupetunioita ja ikkunan alla alppiruusu.

Myös talotoimikunnan toiminnasta on tullut vuosien varrella pysyvä harrastus. Nykyään Mielonen toimii 12-henkisen toimikunnan puheenjohtajana. Toimikunta muun muassa järjestää juhlia ja tapahtumia Kestikujan asukkaille.

Helena Nuora ja Eeva Ahtinen ovat olleet Mirja Mielosen naapureita ja ystäviä jo pitkään.
Helena Nuora (vas.) ja Eeva Ahtinen ovat olleet Mirja Mielosen naapureita ja ystäviä jo pitkään.

Kauan talossa asuneena Mielonen tuntee heistä useat, mutta tutustuisi mielellään kaikkiin. Siksi hän toivoo varsinkin uusimpia asukkaita enemmän toimintaan mukaan.

Kerhohuone kuntoon

Kestikujan A-talon yhteydessä olevassa kerhohuoneessa juhlittiin viime syksynä talon 30-vuotisjuhlia. Tarjolla oli kolme suurta, pitopalvelun tekemää voileipäkakkua ja syöjiä nelisenkymmentä. Samalla juhlittiin uudistettua kerhohuonetta, joka oli Mirjan yksityinen kesäsisustusprojekti.

– Halusin tehdä siitä kodinomaisen ja sellaisen, että siellä viihtyisivät kaikki vauvasta vaariin, sanoo Mielonen.

– Visio on ollut Mirjalla valmiina ja värit on mietitty viimeisen päälle. Mutta ei niin, ettei huoneessa uskaltaisi istua ja olla, kehuu Nuora.

Mirja Mielosen somistamassa kerhohuoneessa vietettiin viime syksynä talon 30-vuotisjuhlia.
Mirja Mielosen somistamassa kerhohuoneessa vietettiin viime syksynä talon 30-vuotisjuhlia.

Tilavassa kerhohuoneessa on ruskea-valkoruutuinen lattia, johon on yhdistetty vedenvihreää ja turkoosia tyynyinä ja tuolinpäällisinä. Sama väri toistuu sohvaryhmän matossa. Tuolinpäälliset Mielonen ompeli vanhoista verhoista, jotka hän sai yhdeltä asukkaalta lahjoituksena.

Pisteeksi i:n päälle akvarellimaalausta harrastavaa Eeva Ahtista pyydettiin maalaamaan väreihin sopiva taulu seinälle.

– Vähän painostuksen alla tein sen akvarelliyhdistyksen kurssilla, hän kertoo.

Akvarellimaalausta harrastava Eeva Ahtinen teki pyynnöstä kerhohuoneeseen kauniin taulun.
Akvarellimaalausta harrastava Eeva Ahtinen teki pyynnöstä kerhohuoneeseen kauniin taulun.

Kaunis kerhohuone sopii vaikka synttäreille

Kerhohuoneessa on kolme pöytäryhmää, sohva, penkkejä, nojatuoli, TV ja pieni keittiönurkkaus. Kirjahyllyssä on kirjoja, TV:n alla DVD-elokuvia, kaapeissa pelejä ulko- ja sisäkäyttöön, ompelukone ja lankoja sekä lapsille askartelutarvikkeita.

Tilassa on 30-vuotisjuhlien jälkeen juhlittu yhdessä jo ainakin joulujuhlia ja laskiaista. Koska keittiönurkassa ei ole uunia eikä hellaa, tarjottavat joko tilataan tai tehdään itse ja tuodaan paikalle kotikeittiöistä.

– Yhteisistä juhlista tulee aina hyvä mieli, ja vaikka olisi kuinka kiire, niihin haluaa osallistua, toteaa Nuora.

Seuraavaksi huoneessa järjestetään elokuvailta lapsille. Kerhohuone sopii myös yksityiskäyttöön, kuten synttäreiden juhlimiseen.

Talotoimikunnan järjestämistä tapahtumista ilmoitetaan hyvissä ajoin talojen ilmoitustauluilla. Kestikujalaisilla on myös oma suljettu Facebook-ryhmänsä, jossa käydään välillä vilkastakin keskustelua.

– Ryhmässä on noin 25 jäsentä, ja ihmisillä välillä erilaiset intressit asioihin, toteaa Mielonen.

Luonto lähellä

Mielonen, Nuora ja Ahtinen kehuvat Kestikujan ympäristöä erityisesti sen luonnonläheisyydestä. Rinnemäisellä tontilla jokaisella kolmikerroksisella talolla on oma tilansa ja pihansa.

Ahtinen vaihtoi muutama vuosi sitten eläkkeelle jäädessään ja pienempää asuntoa etsiessään vain asuntoa F- ja D-talojen välillä. Nuoran mieleen ovat erityisesti alueen ulkoilumahdollisuudet.

– Tässä on lähellä luonto, metsät ja joki, ja pystyy hyvin harrastamaan. Talvisin voi laittaa vain sukset jalkaan ja lähteä suoraan ladulle hiihtämään. Minä uin niin meressä kuin joessa, ja vastakkaisen tien päässä on Pikkukosken uimaranta. Metsästä voi kerätä mustikoita ja varpuja, hän listaa.

Lähetä juttu itsellesi sähköpostiin, niin se pysyy muistissa ja voit palata siihen paremmalla ajalla.

Muistutuksen lähettäessäsi hyväksyt, että sähköpostiosoitteesi tallennetaan Kojamo Oyj:n tietokantaan. Osoitetta käytetään ainoastaan sähköpostimuistutusten lähettämiseen. Lisää tietoa henkilötietojesi käytöstä Kojamo-konsernissa saat täältä.