Lumo tuntee kaupunkikodit ja tietää mikä niissä toimii. Lue ja viihdy!

Keittiössä tehdään ekotekoja
Fiksu kuluttaja

Keittiössä tehdään arjen ilmastotekoja

Lue koko juttu icon-read-more

Reilu viidennes suomalaisen kotitalouden hiilijalanjäljestä koostuu ruokailusta. Siksi keittiössä, ruokakaupassa ja ruokapöydässä on helppo tehdä ekotekoja. Pienilläkin päätöksillä on merkitystä – varsinkin, jos niistä tulee tapa.

Kuka teillä vastaa perheen ruokailusta? Päättää, mitä syödään ja ruokakaappiin hankitaan? Tällä henkilöllä on huikea mahdollisuus viilata kotitaloutensa hiilijalanjälkeään alaspäin. Keinot ovat yksinkertaisia ja mittakaava merkittävä: noin neljännes koko maailman ja reilu viidennes suomalaisen kotitalouden hiilijalanjäljestä koostuu ruokailusta.

WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää painottaa, että jokainen yksittäinen ja pienikin kestävä päätös ruokakaupassa vaikuttaa. Ja jos tästä pienestä muutoksesta tulee esimerkiksi viikoittainen tapa, vaikutukset ovat vuositasolla huomattavat.

Mutta kuinka kuluttaja erottaa, mikä ruoka todella on kestävästi tuotettua?

– Kaikkein eniten väliä on sillä, mitä lautasella on. Jos kiinnittää huomiota vain yhteen asiaan, kannattaa vaihtaa eläinperäisiä tuotteita kasviperäisiin. Eläintuotanto on ympäristölle huomattavan paljon kasvisruoan tuotantoa suurempi rasite, joten tällä valinnalla on eniten merkitystä, Valkeapää tiivistää.

Mitäpä jos vaihtaisit jonkun tutun ruuan yhden eläinperäisen ainesosan kasviperäiseen?
Mitäpä jos vaihtaisit jonkun tutun ruoan yhden eläinperäisen ainesosan kasviperäiseen?

Myös ruoan pakkaamisesta ja kuljetuksista keskustellaan paljon. Kokonaisuudessa näiden seikkojen merkitys on kuitenkin Valkeapään mukaan varsin pieni, yhteensä vain kymmenen prosenttia ruoan kokonaisvaikutuksista. Lisäksi vastuullisuutta voi näissäkin asioissa tarkastella monesta kulmasta.

– Turha pakkaaminen on tietysti turhaa, mutta usein hyvä pakkaus vähentää hävikkiä.

Syö kuin presidentti!

Vastuullisen ruokailun vuoksi koko ruokavaliota ei tarvitse muuttaa kertaheitolla tai ruveta kokonaan kasvissyöjäksi, vaan pieniinkin muutoksiin voi olla tyytyväinen. Jokainen ateria, jolla käytetään kasviproteiinia, on vastuullinen teko.

– Ja yksi vaihtoehtohan on syödä kuin presidentti! Presidentin kansliasta on kerrottu, että siellä syödään lihaa kerran viikossa, Annukka Valkeapää nauraa.

Valkeapää ehdottaa kahta erilaista tapaa hilata ruokavaliotaan kasviperäiseen suuntaan. Helpolla ja usein myös edullisesti pääsee, kun korvaa tutuissa vakioresepteissään lihan jollakin kasviproteiinilla. Vaihtoehtoja on tullut viime aikoina lisää nopeasti, ja valikoimaa on jo kaikenkokoisissa kaupoissa.

– Toinen tapa on etsiä uusia, alun perinkin kasviksiin pohjautuvia reseptejä. Esimerkiksi perinteisissä aasialaisissa ruoissa on paljon, mistä ammentaa.

Jos haluaa syödä ekologisesti, tärkeintä on valita aiempaa useammin kasvisruokaa. Peräti 80 % maapallon maatalousalueesta on eläinperäisen tuotannon käytössä, mutta se tuottaa vain 18 % kaloreista ja 37 % proteiinista.

Silloin, kun lautaselleen valitsee lihaa, kannattaa valita sekin tarkoin: eri tuoteryhmien sisällä voi olla suuriakin eroja. Esimerkiksi luomu- ja luonnonlaidunliha ovat yleensä vastuullinen valinta.

– Etelä-amerikkalainen naudanliha on ensimmäinen asia, joka kannattaa jättää ostamatta. Niillä alueilla kaadetaan sademetsää karjan ja rehun kasvatukseen, ja tämän lihan ympäristövaikutukset ovat monikymmenkertaiset esimerkiksi suomalaiseen luomunautaan verrattuna, Valkeapää linjaa.

Sen sijaan riistasta saa vastuullisia ja erittäin herkullisia liharuokia kulinaristin pöytään. Myös monen kotimaisen kalan, kuten suomalaisen silakan, ahvenen, muikun, särjen, lahnan ja hauen nauttiminen on ympäristövaikutuksiltaan selvästi positiivinen teko.

Ei ruokaa roskiin

Kasvisruoan suosimisen ohella hävikin välttäminen on helppo tapa olla ruokavalinnoissaan vastuullinen. Mikä tahansa roskiin heitettävä ruoka kaikkine ilmastovaikutuksineen on tuotettu turhaan, ja se maksaa myös selvää rahaa.

Hävikkiä syntyy kotitalouksien lisäksi myös ravintoloissa ja ruoantuotannossa, mutta suurin vaikutus on kotitalouksilla. Suomalaisissa kodeissa heitetään ruokaa vuosittain hukkaan 120–160 miljoonaa kiloa. Tämän ruokamäärän päästöt vastaavat noin 100 000 henkilöauton päästöjä.

Hävikin vähentäminen on mahdollista jokaisessa taloudessa.

– Mutta vaatiihan se jonkin verran suunnitelmallisuutta, että osaa ostaa ruokaa juuri oikean määrän, Valkeapää miettii.
Ennakoinnin lisäksi hävikkiä voi vähentää omassa keittiössä. Jos ruokaa tulee ostettua tai tehtyä liikaa, se kannattaa pakastaa ja syödä myöhemmin. Monia tähteitä voi hyödyntää ruoanlaitossa myös uudelleen. Esimerkiksi Martat ovat koonneet nettiin hyviä vinkkejä yli jääneen ruoan käyttöön.

Kokonaan hävikistä tuskin pääsee eroon. Kun ruokaa ei enää voi hyödyntää, on tärkeää lajitella se oikein biojätteeseen. Silloin se saadaan hyödynnettyä materiaalinkierrossa mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi biokaasun raaka-aineena.

Näin kokoat vastuullisen ostoskorin

  • Kasvisruoan valitseminen on joka kerta suuri, vastuullinen päätös. Voisiko siis ensi kauppareissulla yhden lihatuotteen vaihtaa kasviperäiseksi?
  • Myös lihan laadun tarkastelu auttaa pitkälle. Kotimainen luomu- tai luonnonlaidunliha on ilmaston kannalta hyvä valinta riistasta puhumattakaan. Myös kotimaiset kalat ovat ilmaston kannalta usein hyvä ostos. Vertaile valintoja tarkemmin WWF:n ruokaoppaan, lihaoppaan ja kalaoppaan avulla.
  • Oikean kokoinen pakkaus on aina paitsi vastuullinen, myös taloudellinen valinta. Hävikkiruoan määrä vähenee, ja maksat vain siitä minkä syöt.
Takaisin ylös

Lähetä juttu itsellesi sähköpostiin, niin se pysyy muistissa ja voit palata siihen paremmalla ajalla.

Muistutuksen lähettäessäsi hyväksyt, että sähköpostiosoitteesi tallennetaan Kojamo Oyj:n tietokantaan. Osoitetta käytetään ainoastaan sähköpostimuistutusten lähettämiseen. Lisää tietoa henkilötietojesi käytöstä VVO-konsernissa saat täältä.