Lumo tuntee kaupunkikodit ja tietää mikä niissä toimii. Lue ja viihdy!

Jakamistalous on tämän ajan juttu.
Fiksu kuluttaja

Jakamistalous on tämän ajan juttu

Lue koko juttu icon-read-more

Omaksi vai lainaksi? Tavaroiden yhteiskäyttö ja palvelusten tekeminen ovat ikiaikaisia ilmiöitä. Internetin myötä ne ovat saaneet uusia muotoja, uudenlaisia yleisöjä ja myös uuden nimen: jakamistalous.

Omistaminen on yliarvostettua” ja ”Kaikki jakoon!” julistetaan jakamis­talous.fi­-blogin etusivulla.
Jakamistalous.fi-sivusto esittelee ilmiön eri muotoja sekä kannustaa suomalaisia kokeilemaan jakamiseen liittyviä erilaisia toimintatapoja. Perustietoa, näkökulmia ja kokemuksia toimijoista ja palveluista löytyy runsaasti.

Terminä ”jakaminen” tai ”jakamistalous” ei välttämättä ole kaikkein yksiselitteisin. Kyse ei nimittäin ole niinkään pyyteettömästä jakamisesta kuin oikeudesta käyttää tuotteita ja palveluita kohtuullista korvausta vastaan. Aikapankit eli ilman rahaa tapahtuva palveluiden vaihtaminen on Suomessa suorastaan laitonta.

– Jollekin ikkunoiden pesu olisi kivaa ja helppoa, joku toinen tykkäisi ratkaista muidenkin tietokoneongelmia. Tällainen ilman rahaa tapahtuva vaihtokauppa tulkitaan kuitenkin verotettavaksi toiminnaksi, harmittelee CoReorient Oy:n markkinointipäällikkö ­Henni Ahvenlampi, aktiivinen kaupunkilainen ja yksi jakamistalous.fi-blogin ylläpitäjistä.

Kaikkea ei tarvitse omistaa

Melkein mitä vain voi jakaa – ja on kautta aikain jaettukin.

– Jakaa voi mitä tahansa resursseja, jotka omistaa joko yksin tai jonkun toisen kanssa. Ne voivat olla aikaa, tavaraa, taitoja tai palveluita, Ahvenlampi luettelee.

Jos käytettävissä on aikaa, sitä voi jakaa esimerkiksi seuran pitämiseen, koiran ulkoiluttamiseen, kaupassa käymiseen tai tavaroiden toimittamiseen. Remontti-, korjaus-, maalaus- ja käsityötaidot ovat erinomaisia jaettavia, samoin harvemmin käytettävät työkalut, kuljetuskalustot, urheiluvälineet, retkeilyvarusteet, keittiötarvikkeet, siivous- ja ompeluvälineet tai vaikka juhlavaatteet. Oman asunnon jakaminen ja kimppakyydit ovat monille tuttuja ilmiöitä, mutta kekseliäimmät ovat älynneet laittaa jakoon myös pihansa ja parkkipaikkansa.

– On paljon asioita, joita oletamme, että jokaisella pitää olla. Voi olla aika vaikeaa ajatella ja tehdä eri tavalla, mutta mahdollista se on: mitään harvoin käytettävää ei tarvitse omistaa.

Jakamistalous on verkkoajan ilmiö

Yhä suurempi osa yksityisistä palveluiden tarjoajista ja tarvitsijoista kohtaa toisensa netissä, josta löytyy lukematon määrä erilaisia jakamistalousalustoja. Kansainvälisistä toimijoista tietä ovat näyttäneet muun muassa ­Airbnb ja Uber; Suomessa suurin jakamispalvelualusta on eittämättä Facebook.

Internet ja tekniikan hyödyntäminen mahdollistavat yhä useampien kohderyhmien, kuten hyvinkin individualististen internet- ja älypuhelinnatiivien, tavoittamisen.

Lumo-yhteiskäyttöautot ovat yksi hyvä esimerkki jakamistaloudesta.
Lumo-yhteiskäyttöautot ovat yksi hyvä esimerkki jakamistaloudesta.

– Jakamistalous tarjoaa mahdollisuuden yhteisöllisyyteen mutta ei edellytä sitä. Kaikki eivät kaipaa kohtaamisia; joillekin ja joihinkin elämäntilanteisiin sopii, että tarvitsemansa saa asiakaspalvelijaa tapaamatta, Ahvenlampi toteaa.

Yhteisöllisyyden vahvistajana ja verkostoitumisen helpottajana voisivat toimia muun muassa paikalliset virtuaaliset talkootorit, jotka saattaisivat avuntarvitsijat ja -tarjoajat yhteen. Nyt kehitettävillä palveluilla alueelle muuttavat asukkaat voisivat tarjota apuaan kohtuullista korvausta vastaan ja tutustua näin muihin paikallisiin ihmisiin. Nuoret voisivat auttaa ikäihmisiä esimerkiksi kauppareissujen hoitamisessa ja tienata samalla rahaa vaikkapa jalkapalloseuralleen. Ja niin edelleen.

Internetin ansiosta ihmiset voivat toimia yhdessä maantieteellisestä paikasta riippumatta.

Jotta palvelu saa tuulta siipiensä alle, sen pitää olla helppoa, edullista ja käyttäjälle arvokasta. Sen tulee toimiakseen saavuttaa myös kriittinen massa eli tarpeeksi suuri käyttäjäkunta.

– Palvelun on vastattava käyttäjän arvomaailmaa ja tehtävä käyttökokemus paremmaksi johonkintoiseen vaihtoehtoon verrattuna. Taso vaihtelee paljon, joten yhden huonon kokemuksen perusteella ei kannata luovuttaa.

Jakamiseen on monta hyvää syytä

Syyt jakamiseen ovat moninaiset. Ensimmäi­sinä aakkosissa ovat arvot, jotka ohjaavat vahvasti myös Ahvenlammen toimintaa.

– Pidän kestävällä tavalla kuluttamista ja yhteisöllisyyttä tosi tärkeänä. Haluan tehdä töitä sellaisten ihmisten kanssa, jotka pyrkivät kehittämään uusia toimintatapoja, joiden avulla yhteiskunta voisi olla mahdollisimman terve ja kehityskelpoinen. Minulle raha on vähemmän tärkeää. Tärkeämpiä ovat isot arvot: rauha sekä se, että ihmiset olisivat onnellisia.

Aina jakamisen taustalta ei löydy näin maailmaasyleileviä vaikuttimia. Jakaa voi ihan vain säästääkseen tai tienatakseen: ympäristö- ja ilmastoteot tulevat hoidettua siinä sivussa. Mitä enemmän jaamme, sitä pienemmällä tavaramäärällä ja päästöillä maapalloa kuormitamme.

Tutustu jaettuun palveluun huolellisesti

Jakamistalous on nostanut päätään ja lähtenyt kehittymään niin vauhdikkaasti, että sen paremmin lainsäädäntö kuin vakuutuksetkaan eivät tahdo pysyä muutoksen mukana. Siksi sekä palveluita jakavan että niitä ostavan kannattaa tutustua huolellisesti käyttämänsä palvelun sääntöihin ja toimintaperiaatteisiin.

– Säännöt on syytä lukea ja niitä myös noudattaa. Jos joku asia jää epäselväksi, siitä kannattaa kysyä ylläpitäjältä. Tässä maassa laittomat palvelut eivät onneksi yleisty helposti – tai jos niin pääsee käymään, ne löytyvät nopeasti otsikoista. Googlaaminen siis kannattaa, Ahvenlampi toteaa.

Mitä saisi olla?

Tavaroita ja palveluita jaetaan lukuisten kansainvälisten, valtakunnallisten ja paikallisten kanavien kautta. Tässä muutama esimerkki kotimaisten palveluiden kirjosta.

Takaisin ylös

Lähetä juttu itsellesi sähköpostiin, niin se pysyy muistissa ja voit palata siihen paremmalla ajalla.

Muistutuksen lähettäessäsi hyväksyt, että sähköpostiosoitteesi tallennetaan Kojamo Oyj:n tietokantaan. Osoitetta käytetään ainoastaan sähköpostimuistutusten lähettämiseen. Lisää tietoa henkilötietojesi käytöstä VVO-konsernissa saat täältä.