Parempaa kaupunkiasumista

Hyvä naapuri auttaa asumisen haasteissa

Lue koko juttuicon-read-more
Sulje artikkeli

Monikulttuurisessa taloyhtiössä voi syntyä yllättäviäkin yhteentörmäyksiä. Niistä selvitään, kunhan löytyy molemminpuolista ymmärrystä, opastaa Suomen Pakolaisavun maahanmuuttajien asumisen suunnittelija Jenni Juvonen, joka vieraili Vantaan Sauvatien Lumo-talon asukasillassa.

– Millainen on hyvä naapuri? kysyy Jenni Juvonen.

– Sellainen, joka ottaa naapurin huomioon, kuuluu yksi vastaus yleisöstä.

– Riippuu ihmisestä, toiset haluavat olla rauhassa, toiset haluavat ottaa kontaktia, kuuluu toinen.

Ollaan Lumo-talon asukasillassa Vantaan Koivukylässä. Ulkona puhaltaa hyinen marraskuun tuuli, mutta kerhohuonetta lämmittää parinkymmenen asukkaan puheensorina. Illan aiheena on hyvä naapuruus, etenkin sen merkitys monikulttuurisessa taloyhtiössä. Suomen Pakolaisavun asumisneuvontaa vuoden alusta vetänyt Juvonen on kutsuttu paikalle alustamaan keskustelua.

– Monille toisesta kulttuurista tulevalle on hirveän vaikea kysymys, miten suomalaisiin tutustutaan. Siinä asumisyhteisö on tosi isossa roolissa, Juvonen kertoo.

Vantaan monikulttuurinen Lumo-talo

Isännöitsijä Milla-Roosa Pentikäinen ja Lumo-kotien asumisneuvoja Riikka Pasanen kutsuivat Juvosen asukasiltaan osallistuttuaan tämän pitämään koulutukseen.

Jenni Juvonen muistuttaa, että kielitaidottomalle sopeutuminen kerrostalon elämään on todella haastavaa.
Jenni Juvonen muistuttaa, että kielitaidottomalle sopeutuminen kerrostalon elämään on todella haastavaa.

– Mieleeni tuli heti pari isoa, monikulttuurista Lumo-taloa, joissa tämän tyyppinen keskustelu voisi olla hyödyllinen, Pentikäinen kertoo.

Koivukylän Lumo-talossa on asukkaita pitkälti yli tusinasta eri kulttuurista, kertoo talon Lumo-tiimin puheenjohtaja ja pitkäaikainen asukasaktiivi Tuomas Kimpari. Hän muutti taloon jo 1970-luvulla, kun Sauvatien talot olivat uusia.

– Ensimmäiset pakolaistaustaiset asukkaat tulivat jo 1980-luvulla Vietnamista. Samoihin aikoihin tulivat ensimmäiset afrikkalaiset. 1990-luvun lopulla chicagolainen Annie piti kerhohuoneella kielikoulua englanniksi, Kimpari kertoo.

Kulttuurien kohtaaminen voi toisinaan aiheuttaa hiertymiä asukkaiden keskuudessa. Suomalainen kerrostaloasuminen voi olla tottumattomalle vaikeaa. Kielitaidoton maahanmuuttaja ei välttämättä ymmärrä edes taloyhtiön järjestyssääntöjä, lukemattomista kirjoittamattomista säännöistä ja tavoista puhumattakaan.

Pentikäisen mukaan Vantaalla erimielisyyksiä on syntynyt esimerkiksi yhteispesulan säännöistä, joita kaikki asukkaat eivät ole ymmärtäneet. Joka talossa on kuitenkin pitkälti samoja haasteita, hän toteaa. Yleisin huomautusten aihe on metelöinti.

– Taustalla ovat ihmisten erilaiset elämäntavat ja tavat hoitaa arkiaskareita. Aina ei ajatella, miten ne vaikuttavat muihin asukkaisiin, Pentikäinen kertoo.

Väärinymmärrykset suurin syy ongelmiin

Asukasillan osallistujilla on monenlaisia kokemuksia kulttuurien kohtaamisista, niin hyvässä kuin pahassa. Puhutaan tupakoinnista, huiveista ja koirien likaisuudesta. Osa kokee raskaana, jos vieraan kulttuurin edustaja haukkuu rasistiksi, vaikka tarkoitus on vain muistuttaa yhteisistä pelisäännöistä.

– Maahanmuuttajilla on monenlaisia taustoja, eikä ongelmia voi yleensä panna kulttuurin piikkiin, Juvonen selittää.

– Yksi voi olla omassa maassaan keskiluokkainen kosmopoliitti, toinen köyhä ja lukutaidoton. Toisille voi olla yllätys sekin, ettei suomalaista parkettilattiaa voi pestä kuin kivilattiaa kaatamalla saavista vettä.

Juvonen painottaa myös, että ei ole olemassa jonkin maan asumiskulttuuria.

– Erot maiden sisällä ovat valtavia ja ymmärrys vaihtelee yksilöiden kesken.

Lumo-tiimin vetäjä Tuomas Kimpari (vas.) kertoo, että talossa asuu tällä hetkellä ihmisiä yli tusinasta eri kulttuurista.
Lumo-tiimin vetäjä Tuomas Kimpari (vas.) kertoo, että talossa asuu tällä hetkellä ihmisiä yli tusinasta eri kulttuurista.

Kimpari muistuttaa, että Koivukylään muutti 1970-luvun alussa maalta kantasuomalaisia, joilla oli yhtä huono ymmärrys kerrostaloasumisesta.

– Eräs rouva pani sähköhellaan puita ja sytytti sinne tulen. Siitäkin selvittiin, Kimpari kertoo.

Kielitaidottomalle tottuminen suomalaiseen kerrostaloelämään on kuitenkin vielä vaikeampaa. Haasteisiin on kuitenkin reagoitu. Esimerkiksi Lumo-talojen isännöitsijöillä on käytettävissään tarvittaessa tulkkausapua

– Muun muassa Pakolaisapu ja Sininauhasäätiö tarjoavat asumistietoutta myös videoiden ja sarjakuvien muodossa, jolloin kieli ei ole esteenä, Pentikäinen kertoo.

Isännöitsijä Milla-Roosa Pentikäisen mukaan yleisin huomautusten aihe on metelöinti.
Isännöitsijä Milla-Roosa Pentikäisen mukaan yleisin huomautusten aihe on metelöinti.

Hyvä naapuri on kullan arvoinen

Joskus kuitenkin tarvitaan hyvää naapuria, joka ei polta päreitään, kun sukset menevät ristiin, vaan keskustelee avoimesti.

– Jokainen voi miettiä, millainen naapuri haluaa olla. Miten toivoisin muiden reagoivan, jos olisin itse samassa tilanteessa? Jos muuttaisi itse vaikkapa arabiankieliseen maahan, kuinka eksyksissä sitä olisi kulttuurin ja sääntöjen suhteen? Mistä sitä tietoa lähtisi etsimään, Juvonen kysyy.

Yhteyksien luomisen vaikeudesta kertoo sekin, että asukasiltaan on saapunut pääasiassa kantasuomalaisia asukkaita, vaikka asiasta on tiedotettu myös englanniksi ja arabiaksi. Juvonen korostaakin matalan kynnyksen tilaisuuksia kuten pihajuhlia ja talkoita, joihin kenen tahansa on helppo tulla.

Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Sauvatiellä asukasiltaa seuranneena viikonloppuna järjestetyt pihatalkoot. Asukkaat olivat päättäneet siivota pihan yli vuoden kestäneen remontin jäljiltä. Mukana oli peräti 60 talkoolaista, kaikenikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, jotka yhdessä halusivat laittaa pihan kuntoon.

Erityisen hyviä sopeutumaan ovat lapset. Nuorena maahan tulleet ja toisen polven maahanmuuttajat oppivat kielen helpommin ja toimivat usein tulkkeina ja asioiden hoitajina vanhemmilleen. He myös tutustuvat helpommin pihapiirin muihin lapsiin.

– Usein käy niin, että lapset vetävät aikuiset mukaan, Juvonen sanoo.

Koivukylässä Tuomas Kimparin vaimo Pirkko on vetänyt taloyhtiön lasten kerhotoimintaa jo yli kaksikymmentä vuotta. Kerhohuoneella on vietetty syntymäpäivä ja lastenkutsuja.

– Täällä on aika lailla ainutlaatuinen ilmapiiri, kiteyttää isännöitsijä Pentikäinen.

Lumo-tiimin vetäjä Tuomas Kimpari kertoo, että talossa asuu tällä hetkellä ihmisiä yli tusinasta eri kulttuurista.

Jenni Juvonen muistuttaa, että kielitaidottomalle sopeutuminen kerrostalon elämään on todella haastavaa.

Sulje artikkeli

Lähetä juttu itsellesi sähköpostiin, niin se pysyy muistissa ja voit palata siihen paremmalla ajalla.

Osoitettasi käytetään ainoastaan sähköpostiviestin lähettämiseen. Lue lisää tietoa henkilötietojesi käytöstä Kojamo-konsernissa täältä.